Vaaleat suklaahippukeksit

Suklaahippukekseille tuntuu olevan loputon kysyntä. Tällä leivontakerralla  tein vaalean keksitaikinan, johon laitoin kaurahiutaleita. Leivontapäivänä cookiesien reuna oli rapea, kuten kauralastuissa, mutta seuraavana päivänä keksit olivat jo suussa sulavan pehmeitä. Suklaahipuiksi valitsin Daim-rakeita ja kaksi Fazerin sinivalkoista suklaapatukkaa. Joukkoon olisi voinut laittaa myös murskattuja pähkinöitä. Pekaanipähkinä on minusta parasta!

Tänään 15.5 on muuten Yhdysvalloissa National Chocolate Chip Cookie Day!

Tarpeet:

2 dl kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
150 g voita
2 dl sokeria
1 muna
0,5 dl maitoa
170 g suklaata
(1 dl pähkinämurskaa)

Teko-ohje:

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. Rouhi suklaa ja pähkinät veitsellä karkeaksi muruksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota voi ja sekoita joukkoon sokeri ja muna. Lisää maito ja kuivat aineet sekä rouhitut suklaat ja halutessasi pähkinämurska. Ota lusikalla nokare taikinaa pellille, taputtele kokkaretta matalammaksi ja paista koekakku. Voit tarvittaessa lisätä taikinaan nestettä tai jauhoja.

Nostele taikina kokkareina pellille ja huomioi leviämisvara. Taputtele kokkareita vähän  litteämmiksi. Paista noin 12 minuuttia 200 asteessa uunissa. Anna jäähtyä ennen kuin otat pelliltä.

Korianterilla höystetyt tuliset katkaravut

Tein pieneksi iltapalaksi marokkolaisen ruuan kurssilta saadun inspiraation myötä tulisia katkarapuja. En ole sen kummemmin tutustunut marokkolaiseen ruokaan, joten en tiedä, kuinka lähelle marokkolaisuutta tällä iltapalla päästiin, mutta hyviä näistä tulee.

Ravuiksi löysin Pirkan parhaat tiikerirapuja, jotka olivat raakoja, mutta esikäsiteltyjä eli pyrstön päätä lukuunottamatta kuorittuja. Chiliä kannattaa laittaa reilusti!

Tarpeet:

4 rkl avokadoöljyä
3 valkosipulinkynttä silputtuna
25 g tuoretta inkivääriä kuorittuna ja rastettuna
1 tl chilijauhetta tai maun mukaan
1 tl jeeraa
1 tl paprikajauhetta
2 pkt tiikerirapuja (400-500 g) tai muita isoja katkarapuja (raakoja)
1 ruukku tuoretta korianteria silputtuna
1 lohkottu sitruuna koristeluun ja annosten maustamiseen

tarjoile lisäksi leipää

Teko-ohje:

Sulata ja kuivaa pakasteravut aluksi. Poista tarvittaessa kuori ja suoli. Kuumenna öljy ja valkosipuli isossa paksupohjaisessa paistinpannussa. Hämmennä rasvaseokseen inkivääri, chili ja jeera. Paista hetken aikaa, kunnes mausteet alkavat tuoksua ja lisää paprikajauhe ja katkaravut seokseen. Paista rapuja kohtalaisella lämmöllä 3-5 minuuttia käännellen niitä usein, kunnes ne ovat juuri ja juuri kypsiä. Mausta maun mukaan suolalla ja lisää korianterisilppu päälle. Koristele sitruunalohkoilla ja tarjoa leivän kanssa heti.

Mansikat Romanovin tapaan

Tämä on blogini ensimmäinen toiveresepti! Ruokabloggaamisen aloittaminen oli minulle kovin vaikeaa. Jännitti, löytääkö kukaan blogiani ja miten siihen suhtauduttaisiin. Lopulta uskalsin julkaista ensimmäiset reseptini ja vielä senkin jälkeen meni muutama päivä, kun uskalsin ilmoittaa lähimmille ystävilleni uudesta harrastuksestani. Ystävät olivat heti mukana ajatuksessa ja sain paljon kannustavaa palautetta. Kiitos! Erään ystäväni ensimmäinen kommentti oli, että "laitat sitten sen mansikkareseptin nettiin". Tässä se nyt on, piti monta kuukautta odottaa, että espanjalaisten mansikkojen sesonki alkaisi.

Marinointi sopii tuontimansikoille oikein hyvin, ne ovat makunsa ja kovuutensa puolesta tähän hommaan käypiä. Romanoffin mansikat maistuvat sellaisenaan, jäätelön, kermavaahdon, mascarponevaahdon, paahtovanukkaan, ohukaisten jne. kanssa. Ohje on tarttunut mukaan Espoon työväenopiston kokkailukurssilta.

Tarpeet:

1 rasia tuoreita mansikoita
1 luomu appelsiinin mehu ja kuori suikaleina
0,5 dl portviiniä tai sherryä
1 dl sokerilientä (kiehautettu 1 dl vettä + 0,5 dl sokeria)

Teko-ohje:

Huuhtele mansikat ja leikkaa ne sopiviksi suupaloiksi. Laita tarjoilukulhoon. Pese luomuappelsiini huolellisesti ja tee kuoresta ohuita suikaleita. Purista appelsiinista mehu. Keitä vedestä ja sokerista sokeriliemi. Laita appelsiininkuorisuikaleet mukaan kiehumaan. Kaada mansikkapalojen päälle appelsiinimehu, sokeriliemi ja portviini tai sherry. Anna maustua kylmässä.

Parsarisotto

Tästä piti tulla kevätrisotto (risotto primavera), mutta herneet unohtuivat kauppaan ja tästä tuli parsarisotto. Lähdin toteuttamaan risottoa MOJO-keittokirjan mittasuhteila. MOJOn reseptistä puuttui kuitenkin parmesani ja valkosipuli, joita halusin lisätä ruokaan. Vaihdoin myös liemen kanaliemestä fondista tehtyyn kasvisliemeen, sitä nyt sattui olemaan kotona saatavilla. Edellisen, ensimmäisen, risottokokeilun kohdalla Campasimpukka neuvoi, että lientä kannattaa varata riittävästi saataville. Onneksi olin painanut tämän mieleeni, sillä kirjan ohjeella (7-8dl) liemi olisi kyllä loppunut kesken. Tämä risotto onnistui nappiin, kenties se innostaa risoton tekoon jatkossa useammin.

Tarpeet:

300 g risottoriisiä
1 nippu vihreää parsaa
3 kevätsipulia varsineen (yksi varsi säästetään ripoteltavaksi annoksen pinnalle)
2 valkosipulin kynttä
3 rkl voita
noin litra mietoa kasvislientä
50 g voita
75 g parmesania raasteena
suolaa

Teko-ohje:

Laita kasvisliemi kuumenemaan. Raasta parmesani valmiiksi odottamaan. Huuhtele parsat. Kuori ne tarvittaessa ja poista niistä puiseva tyviosa (2-3 cm). Leikkaa parsat sentin paloiksi ja ota nuput talteen. Silppua kevätsipulit ja viipaloi valkosipulin kynnet.

Kuullota noin kaksi kolmasosaa kevätsipulista, valkosipuli ja riisi kolmessa ruokalusikallisessa voita. Lisää kuumaa lientä ja anna riisin kiehua reilusti. Mausta tarvittaessa suolalla. Laske lämpöä ja muhita risottoa. Lientä lisätään vähän kerrallaan sitä mukaa, kun riisi imee sitä itseensä. Lisää keittoajan (kts. pakkauksesta) puolivälissä parsan varsipalat riisin joukkoon. Keitä ja lisää parin kolmen minuutin kuluttua parsan nuput. Kun riisi alkaa olla sopivaa suussa (tuntuu vielä hampaissa) lisää voi ja parmesanraaste. Sekoita ja ripottele pinnalle vielä kevätsipulisilppua.

Noutopöydän kukka-asetelmakurssilta opittua

Espoon työväenopisto järjestää mainioita kursseja! Viimeksi osallistuin Noutopöydän kukka-asetelmakurssille, jossa väkerrettiin itse hieno kukkalaite ja saatiin vinkkejä pöytäkoristeiden tekoon. Kurssilla kukkaset aseteltiin korkeaan maljakkoon soran päälle. Syksyllä kävin vastaavalla kurssilla, jossa asetelma tehtiin sieneen. Tekemisen lomassa tuli tietoa sommittelusta ja kukkien käsittelystä.

Muotivirtaukset suosivat nykyään värikkäitä kimppuja, mutta kurssilla oli vihreä valkoinen teema.

Muutaman päivän ja automatkan jälkeen kukkalaitteeni
näytti tältä. Asetelman on tarkoitus kestää vain juhlapäivä,
onneksi tästä on saanut iloita pitempään.

Jokainen sai työstettäväksi:

2-3 oksaa eustomaa
3-4 neilikkaa
yhden liljanoksan
yhden peikonpähkinän oksan
muutaman heinän/vihreän oksan.

Näiden lisäksi tarvittiin korkea maljakko, koristesoraa ja helmiä tai nauhoja tarpeen mukaan koristeluun.

Ennen asetelman tekoa kukat käsiteltiin eli niihin leikattiin uusi imupinta ja kaikki "puolivälin" alapuoliset lehdet poistettiin ja myös kaikki huonot kohdat poistettiin. Leikkaukset tehtiin terävällä veitsellä. Pesimme alkutoimenpiteenä myös pohjasoran, joka laitettiin varovasti maljakon pohjalle. Vettä asetelmamaljakkoon laitettiin vain pari senttiä sorapinnan päälle, niin, että kukkien varret ylettivät veteen.

Eustoma osoittautui hyväksi asetelmakukaksi, sillä yhdestä oksasta sai irroitettua useampia kukkavarsia ja asetelmaan ei tarvitse ostaa niin paljon materiaalia. Neilikka taas kestää hyvin käsittelyä ja sen kukkaa voi kevyesti käsillä pörröttämällä avatakin vähän. Muuten ohjeena oli käsitellä kukkia hellästi.

Lilja on vielä nupullaan.

Sommittelu olikin sitten vaikeampi juttu. Asetelman pitää sopeutua maljakon kokoon ja muotoon. Lisäksi ihmissilmä valehtelee: Jos ei tietoisesti ajattele, saattaa käydä niin, että jokainen oksa on lopulta samalla tasolla, kun tarkoitus oli laittaa niitä eri korkeuksille maljakon sisään ja ulkopuolelle. Kurssin vetäjä pyysi meitä jakamaan korkeuden kolmeen tai neljään osaan ja laittamaan kukkia nivelkohtiin (esim. 1:3, 2:4 tai 3:4). Tässä maljakkoasetelmassa tavoitteena oli saada kukkavarret menemään suoraan ylöspäin. Viimeisenä maljakkoon laitetut peikonpähkinä ja muutama heinä rikkoivat suoraviivaisen asetelman ja se toi kokonaisuuteen mielenkiintoa. Minulle sommittelussa oli vaikeaa se, että kukat eivät aina asettuneet siihen asentoon, kun toivoin ja en saanut kaikkia poratuksi soran sisään pystysuoraan linjaan. Sitkeällä yrittämisellä sain kuitenkin opettajalta hyväksynnän ja kurssin suoritetuksi :) Koristelin maljakon ulkopuolelta ohuella spiraalilangalla, josta tein herkän vanteen maljakkoon. Nätti yksityiskohta, joka viimeisteli laitoksen.

Lasiin voi sujauttaa myös yksittäisen helmen koristeeksi.
Tämän helpommaksi asetelman teko ei voi tulla.

Oman tekemisen lisäksi saimme opettajalta vinkkejä helppoihin ja pomminvarmoihin asetelmiin ruokapöytään. Yksi hyvin käyttökelpoinen ja helposti toteutettava idea on asettaa peikonpähkinän oksa keskelle pöytää ja laittaa siihen esimerkiksi murattia tai heiniä mukailemaan oksaa. Jos kaipaa vähän romanttisempaa linjaa, niin nopea ja nätti asetelma tulee kuohuviinilaseihin laitetuista kukkasista. Lasiin tilkka vettä ja sitten yksi tai kaksi lyhytvartista neilikkaa, ruusua, vihreää lehteä per lasi. Lasien yhteyteen, pöydän päälle, voi vielä ripotella ruusun terälehtiä. Opettaja kannusti kokeilemaan myös luonnosta jokamiehen oikeuksilla saatavia materiaaleja ja oman puutarhan kukkaloistoa.

Kurssin vetäjän tekemä muunnelma.
Asetelmassa ei ole soraa ja tukea
antaa vihreä alumiinilanka.

Banana Split

Ihanaa, vihdoinkin on lämmintä! Jäätelökesän avaukseen tein Banana Split annokset perinteisellä tavalla. Syöjiä oli sen verran vähän, että ostin yhden jäätelöpaketin, jossa oli kaikkia tarvittavia makuja sekaisin. Se, mitä voisin hankkia, olisi veneenmalliset tarjoilukulhot. Itsetehdyt sushiastiat saivat toimia tällä kertaa kippona.

Tarpeet per annos:

1 banaani
1 pallo kutakin: vanilja-, suklaa- ja mansikkajäätelöä
2 rkl ananasmurskaa tai ananasrengas
2-3 mansikkaa tai mansikkahilloa
muutama säilykekirsikka
suklaakastiketta
kermavaahtoa

Teko-ohje:

Halkaise banaani pituussuunnassa puoliksi. Asettele puolikkaat lautaselle niin että keskelle jää soikionmallinen alue. Laita soikion pohjalle ananasmurskat ja sitten yksi pallo kutakin jäätelöä. Roiskuta suklaakastiketta jäätelöpallojen päälle. Pursota kermavaahtoa jäätelöpallojen päälle ja tökkää kirsikat ja mansikat koristeeksi.

Paahdetut, täytetyt kesäkurpitsat

Kerroinkin jo aikaisemmin kermaisen lohikeiton yhteydessä tilanneeni Cotona-ruokakassin kimppadiilillä edullisesti. Ruokakassin mukana tuli keittotarpeiden lisäksi neljä pienehköä kesäkurpitsaa, nippu kevätsipuleita ja paketti jauhelihaa. Näistä raaka-aineista sekä öljystä, suolasta ja pippurista oli tarkoitus laatia paahdetut täytetyt kesäkurpitsat. Epäilin, että reseptin aineksilla ruuasta tulisi vähän laimeaa minun makuuni, joten tuunasin ruokaa ensiksi lisäämällä yrttimausteita ja valkosipulia. Tähteetkin tuunasin vielä maustelisällä ja juustolla. Lisäsin sipulit jauhelihan joukkoon vasta ihan lopuksi, joten ne ehtivät käytännössä vain lämmetä. Ruokaan tulikin mukava sipulin ja valkosipulin maku.

Ruokaa tuli iso uunivuoallinen ja sitähän jäi reilusti yli. Tähteet söimme juustokuorrutteisina lämpiminä tapaksina seuraavana iltana.

Tarpeet:

400 g naudan jauhelihaa
1 kg kesäkurpitsoja
muutama kevätsipuli
1 rkl basilikaa
1 rkl oreganoa
2 -4 valkosipulinkynttä
paprikajauhetta reilusti
(juustoraastetta)

Teko-ohje:

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese ja halkaise kesäkurpitsat. Suolaa kesäkurpitsat kevyesti. Voitele uunivuoka reilulla öljymäärällä ja paahda kesäkurpitsat uunissa melkein kypsiksi. Ruskista jauheliha pannulla ja lisää joukkoon mausteet. Lisää lopuksi joukkoon suikaloidut kevätsipulinvarret sekä valkosipuli. Levitä jauhelihapaistos kesäkurpitsojen päälle ja lisää halutessasi juustoraaste. Anna kypsyä uunissa valmiiksi.

Kesäkurpitsa sisältää paljon vettä ja juuni uunista tullessa se polttaa suun. Anna ruuan jäähtyä hetki ennen tarjoilua.