Näytetään tekstit, joissa on tunniste noutopöytä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste noutopöytä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. syyskuuta 2013

Savuporotäyte palttoonapeille

Ystävien tapaaminen ei aina ole niin mutkatonta kuin toivoisi. Monenlaisten aikataulujen ja tilanteiden yhteensovittaminen on työlästä. Ystäväpiirissä oli loppukesästä pitkästä aikaa häät ja näin porukka saatiin taas kerran kokoon. Kiitokset vastavihityille kivoista kekkereistä tätäkin kautta!

Juhlien illallispöydässä pääsimme maistelemaan monenlaisten herkkujen joukossa myös mainioita savuporotäytteisiä palttoonappeja. Eräs ystävistäni keksi tilata minulta reseptin, jolla noita herkkuja pääsisi nauttimaan jälkeenpäin. Reseptin matkiminen ei onnistunut, sanotaan se nyt tähän alkuun: Ensinnäkin häätarjoiluissa kyse ei ollut palttoonapeista vaan ohuemmista ruissnackseistä. Toisekseen häissä olleet snäksit oli täytetty kosteammalla seoksella kuin omassa versiossani.

Minusta näistä tuli kuitenkin oikein hyviä palttoonappeja. Savuporo on juhlava täyte ja leipäsistä saa helppoa vierastarjottavaa. Jämäkämpi päällys ei heti vetistä palttoonappia pehmeäksi, mutta halutessasi voit lorauttaa täytteeseen hieman kermaa tai maitoa. Kuorruttelin tämän ohjeen mukaisella määrällä yli puolet 300 g palttoonappipussin leipäsistä.


Tarpeet:


1 prk ranskankermaa
n. 100 g maustamatonta tuorejuustoa
1-1,5 rkl piparjuuritahnaa
pari ruokalusikallista silputtua ruohosipulia
pippuria myllystä
100 g savuporoa
(pieni liraus kermaa tai maitoa notkistamiseen)
ruohosipulia tai persiljaa koristeluun
Väinämöisen palttoonappeja

Teko-ohje:


Silppua savuporo pienen pieneksi muruseksi ja hienonna ruohosipuli niin ikään pieneksi hakkelukseksi. Sekoita täytteen aineet keskenään ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Päällystä palttoonapit mahdollisimman lähellä tarjoilua, jolloin leipäset säilyvät rapeina. Koristele ruohosipulilla tai persiljalla.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Noutopöydän kukka-asetelmakurssilta opittua

Espoon työväenopisto järjestää mainioita kursseja! Viimeksi osallistuin Noutopöydän kukka-asetelmakurssille, jossa väkerrettiin itse hieno kukkalaite ja saatiin vinkkejä pöytäkoristeiden tekoon. Kurssilla kukkaset aseteltiin korkeaan maljakkoon soran päälle. Syksyllä kävin vastaavalla kurssilla, jossa asetelma tehtiin sieneen. Tekemisen lomassa tuli tietoa sommittelusta ja kukkien käsittelystä.

Muotivirtaukset suosivat nykyään värikkäitä kimppuja, mutta kurssilla oli vihreä valkoinen teema.



Muutaman päivän ja automatkan jälkeen kukkalaitteeni
näytti tältä. Asetelman on tarkoitus kestää vain juhlapäivä,
onneksi tästä on saanut iloita pitempään.

Jokainen sai työstettäväksi:


2-3 oksaa eustomaa
3-4 neilikkaa
yhden liljanoksan
yhden peikonpähkinän oksan
muutaman heinän/vihreän oksan.

Näiden lisäksi tarvittiin korkea maljakko, koristesoraa ja helmiä tai nauhoja tarpeen mukaan koristeluun.

Ennen asetelman tekoa kukat käsiteltiin eli niihin leikattiin uusi imupinta ja kaikki "puolivälin" alapuoliset lehdet poistettiin ja myös kaikki huonot kohdat poistettiin. Leikkaukset tehtiin terävällä veitsellä. Pesimme alkutoimenpiteenä myös pohjasoran, joka laitettiin varovasti maljakon pohjalle. Vettä asetelmamaljakkoon laitettiin vain pari senttiä sorapinnan päälle, niin, että kukkien varret ylettivät veteen.

Eustoma osoittautui hyväksi asetelmakukaksi, sillä yhdestä oksasta sai irroitettua useampia kukkavarsia ja asetelmaan ei tarvitse ostaa niin paljon materiaalia. Neilikka taas kestää hyvin käsittelyä ja sen kukkaa voi kevyesti käsillä pörröttämällä avatakin vähän. Muuten ohjeena oli käsitellä kukkia hellästi.

Lilja on vielä nupullaan.


Sommittelu olikin sitten vaikeampi juttu. Asetelman pitää sopeutua maljakon kokoon ja muotoon. Lisäksi ihmissilmä valehtelee: Jos ei tietoisesti ajattele, saattaa käydä niin, että jokainen oksa on lopulta samalla tasolla, kun tarkoitus oli laittaa niitä eri korkeuksille maljakon sisään ja ulkopuolelle. Kurssin vetäjä pyysi meitä jakamaan korkeuden kolmeen tai neljään osaan ja laittamaan kukkia nivelkohtiin (esim. 1:3, 2:4 tai 3:4). Tässä maljakkoasetelmassa tavoitteena oli saada kukkavarret menemään suoraan ylöspäin. Viimeisenä maljakkoon laitetut peikonpähkinä ja muutama heinä rikkoivat suoraviivaisen asetelman ja se toi kokonaisuuteen mielenkiintoa. Minulle sommittelussa oli vaikeaa se, että kukat eivät aina asettuneet siihen asentoon, kun toivoin ja en saanut kaikkia poratuksi soran sisään pystysuoraan linjaan. Sitkeällä yrittämisellä sain kuitenkin opettajalta hyväksynnän ja kurssin suoritetuksi :) Koristelin maljakon ulkopuolelta ohuella spiraalilangalla, josta tein herkän vanteen maljakkoon. Nätti yksityiskohta, joka viimeisteli laitoksen.


Lasiin voi sujauttaa myös yksittäisen helmen koristeeksi.
Tämän helpommaksi asetelman teko ei voi tulla.


Oman tekemisen lisäksi saimme opettajalta vinkkejä helppoihin ja pomminvarmoihin asetelmiin ruokapöytään. Yksi hyvin käyttökelpoinen ja helposti toteutettava idea on asettaa peikonpähkinän oksa keskelle pöytää ja laittaa siihen esimerkiksi murattia tai heiniä mukailemaan oksaa. Jos kaipaa vähän romanttisempaa linjaa, niin nopea ja nätti asetelma tulee kuohuviinilaseihin laitetuista kukkasista. Lasiin tilkka vettä ja sitten yksi tai kaksi lyhytvartista neilikkaa, ruusua, vihreää lehteä per lasi. Lasien yhteyteen, pöydän päälle, voi vielä ripotella ruusun terälehtiä. Opettaja kannusti kokeilemaan myös luonnosta jokamiehen oikeuksilla saatavia materiaaleja ja oman puutarhan kukkaloistoa.

Kurssin vetäjän tekemä muunnelma.
Asetelmassa ei ole soraa ja tukea
antaa vihreä alumiinilanka.