maanantai 13. helmikuuta 2017

Perunaletut blinipöytään

Työkaveri vinkkasi tehneensä blinien sijaan perunalettuja Vappu Pimiän reseptikirja II ohjeella ja kertoi, että hyvää oli tullut. Nyt on perunaviikko ja bliniaika, joten tartuin ideaan ja tein viikonloppuna perunalettuja Vapun ohjeella. Perunalettuja voi käyttää varmasti muutenkin, mutta varsinkin, jos blinien voimakas maku tökkii, perunaletut pelastavat. Nämä valmistuvat myös nopeammin kuin blinit!

Työkaveri oli tehnyt letut maidottomina ja gluteenittomina korvaamalla kerman kaurakermalla, voin öljyllä ja vehnäjauhot maissijauhoilla. Ohjeessa maidoton ja gluteeniton versio on suluissa. Tarjosin perunaletut perinteisten blinien lisukkeiden kanssa eli pöydässä oli lohitartaria, mätiä, kylmäsavuporoa sekä suolakurkkuja ja hunajaa.


Tarpeet:


500 g perunoita (käytin jauhoisia)
4 munaa
1 dl kermaa (maidottomaan versioon kaurakermaa)
1 rkl voita (maidottomaan versioon kasviöljyä)
1 tl suolaa
4 rkl vehnäjauhoja (gluteenittomaan versioon maissijauhoja)
paistamiseen voita (maidottomaan versioon kasviöljyä)

Teko-ohje:


Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi. Survo perunat ja lisää joukkoon munat, kerma (tai kaurakerma), voi (tai öljy) ja suola. Sekoita joukkoon vielä vehnäjauhot (tai maissijauhot), mutta älä vatkaa enää taikinaa.

Paista taikinasta lettuja voissa (tai öljyssä), älä kuitenkaan liian kovalla lämmöllä, etteivät letut pala.

Tarjoa letut perinteisten blinilisukkeiden kanssa.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Suolaiset Super Bowl pasteijat

Ensi yönä on amerikkalaisen jalkapallon kauden päätösottelu Super Bowl. Tänä vuonna se pelataan Texasissa Houstonissa ja vastakkain ovat New England Patriots ja Atlanta Falcons. Super Bowl viikonloppuna meillä on tarjolla perinteisesti amerikkalaiseen makuun sopivaa ruokaa ja yleensä jotain sellaista, jota voitaisin syödä pelipaikalla. Tällä kertaa meillä on pieni kotikenttäetu, sillä olemme käyneet Houstonissa ja tehneet pienen rengasmatkan Texasissa.

Viikonlopun pääruoka on texas chili ja sen valmistuminen vei muutaman tunnin aikaa. Tarvittiin siis nopeampi ruuanlaittoruoka ja tein kaupan valmiista voitaikinasta empanada-tyyliset suolaiset, tuliset, pasteijat. Niistä tuli oikein hyviä ja niitä tulee laitettua tarjolle jatkossakin. Täytettä jäi muutama lusikka yli, mutta se oli hyvää sellaisenaan ja tuli syödyksi. Ajattelin, että täytettä voisi tehdä ruuaksi ja tarjoilla riisin kanssa.


Tarpeet:


1 pkt (500g) valmiiksi kaulittuja voitaikinalevyjä

1 sipuli
1 muhkea valkosipulin kynsi tai pari
1 rkl öljyä
250 g jauhelihaa
1 rkl vehnäjauhoja
0,5 tl jeeraa
0,5 tl paprikajauhetta
0,5 tl oreganoa
suolaa ja pippuria
tuoretta chiliä maun mukaan (käytin keskivahvan punaisen chilin)
2 rkl tomaattipyreetä
0,5 dl vettä
voiteluun kananmuna rakenne rikottuna

Teko-ohje:


Aloita täytteen valmistamisella: Kuori ja silppua sipuli pieniksi paloiksi. Pilko valkosipulin kynsi. Poista paprikasta siemenet ja hienonna se pienenpieniksi kuutioiksi. Silppua myös chili pieniksi paloiksi.

Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipuli-paprika-chilisilppua pannulla kunnes se pehmenee. Lisää jauheliha ja anna paistua hetki. Lisää jauhot ja mausteet ja sekoita hyvin. Lisää tomaattipyre ja vesi. Anna hautua kannen alla noin kymmenen minuuttia. Maista ja mausta täytettä tarvittaessa! Ota voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaisesti sulamaan pellille. Anna täytteen jäähtyä.

Leikkaa voitaikinalevyt neliöiksi. Kostuta reunat vedellä ja laita täytettä neliön keskelle. Taita kolmioksi ja nipistele reunat yhteen. Itse lisäsin täytettä lusikalla vielä siinä vaiheessa, kun
yksi sivu oli kiinni ja toinen auki. Voitele valmiit pasteijat kananmunalla ja paista 225 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes pasteijat ovat kullanruskeita pinnalta.

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Jouluinen Rocky Road

Nyt eletään niitä hetkiä, että kunnianhimoiset joulusuunnitelmat punnitaan. Ehtiikö siivota, laittaa ruuat ja koristella kodin valmiiksi? Joulu tulee kuitenkin, oli valmista tai keskeneräistä. Joulu on minun kaltaisen kotikokin parasta aikaa, kun voi pilkkoa, paistaa ja keittää sydämensä kyllyydestä. Monelle riittää vähempikin, mutta usein kuitenkin ainakin jotain halutaan tehdä itse. Nämä jouluiset rocky road herkkupalat ovat melko vaivattomia tehdä ja ne maistuvat suklaan ystävälle.

Sain inspiraation näihin Nigellan reseptistä, mutta otin aika paljon vapauksia itselleni ja helpotin ohjetta (sen jälkeen kun ensimmäinen erä suklaata juoksettui). Miksi tehdä elämästä turhan vaikeaa, varsinkaan näin jouluna? Nigellan mukaan punaiset kirsikat ovat kuin Petteri punakuonon nenänpäitä! Minusta kirsikat eivät maistuneet lainkaan hassummilta, vaikka vähän etukäteen epäilin.

Hyvää ja tunnelmallista joulua!



Tarpeet:


400 g Fazerin sinistä suklaata
100 g piparkakkuja (kaupan valmiita tai itse tehtyjä)
150 g parapähkinöitä
100 g punaisia sokeroituja kirsikoita (käytin kirsikoita, jotka olivat sokeroituja, mutta eivät liemessä)
150 g pieniä vaahtokarkkeja

Teko-ohje:


Murusta piparkakut pieniksi paloiksi ja rouhi parapähkinät veitsellä. Sekoita kaikki muut aineet paitsi suklaa kulhossa sekaisin ja vuoraa uunivuoka leivinpaperilla (vuoka 24x32).

Sulata suklaa esimerkiksi vesihauteessa. Varo, ettei suklaan joukkoon pääse yhtään vettä tai vesihöyryä. Sekoita sulanut suklaa muiden aineiden joukkoon ja kaada vuokaan.

Anna jähmettyä kylmässä pari tuntia ja leikkaa sen jälkeen levy sopiviksi suupaloiksi.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Harjoitusjoulukinkku sous vide - kokemuksia

Tämän syksyn sous vide kokeilut ovat olleet rohkaisevia: tyhjiökypsentämällä hitaasti hauduttaen olemme tehneet naudan paistia, pihvejä ja myös broileria. Maalaisbistro blogin Anne vinkkasi ruotsalaisen sous vide kerhon löytyvän Facebookista. Lisääntyvä tieto ja lähestyvä joulu vaikuttivat ajatuksenjuoksuun ja päätimme kokeilla joulukinkkua sous vide. Halusimme pelata kuitenkin varman päälle, sillä joulukinkku on jopa meidän pienessä joulussa juhlapöydän kunkku. Teimme siis harjoitusjoulukinkun sous vide.




Sous vide Sverige -ryhmässä Facebookissa on pohdittu myös kinkkuasioita. Ryhmässä sous vide kinkut on haudutettu matalampaan lämpöön, mitä olemme tottuneet uunissa paistetulle kinkulle laittamaan tavoitteeksi.  Hieman yli 60-asteinen kinkku tuntui vieraalta, joten laitoimme sous vide laitteen aluksi 72 asteeseen. Lopulta viimeiset tunnit kinkku ui 75 asteisessa lämpötilassa, joka on ollut meillä uunissa paistetun kinkun lämpötila. Meidän piirun verran alle kolmen kilon joulukinkun haudutusaika oli 16 tuntia ja kylpyyn se meni hitaasti sulatettuna ja huoneenlämpöisenä. Kinkku oli vesihauteessa varta vasten hankitussa 10 litran kattilassa ja kattilan päällä oli tukevaa foliota kantena. Lisäsin vettä pariin otteeseen kattilaan.

Etsin ruotsinkielisiltä nettisivuilta muutakin kinkkutietoa ja luin, ettei kinkkua ole tarkoitettu laittaa kypsymään kaupan muovikääreessä. Meillä tuli ongelma siitä, ettei kinkku mahtunut vakumointipussiin. Jouduimme käyttämään Ikean suuria suljettavia pusseja. Siitä tuli lisäongelmia, sillä pussin sauma meni haudutuksen loppupuolella rikki.

Kaikkien kommellusten jälkeen meillä kuitenkin oli 75 asteiseksi kypsennetty mehukas joulukinkku. Uskallan sanoa noin viisi joulukinkkua valmistaneena tämä oli se kaikkein mehevin. Onnistuneen harjoittelun jälkeen varsinainen joulukinkku tehdään myös sous vide. Vahingossta viisastuneina suljemme sen tukevampaan pussiin. Tänä jouluna sous vide kinkku helpottaa uunin ruuhka-aikaa, kun kinkunpaisto on poissa aikataulusta. Kaikki jouluvalmistelut ovat kuitenkin tekemättä ja kiire tulee joka tapauksessa.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Lampaan lapaa hitaasti uunissa

Olen tänä syksynä löytänyt Reko lähiruokarenkaat täältä Espoosta. Homma toimii niin, että Facebookissa on ryhmät ja niiden kautta pääsee tapahtumiin, joissa tuottajat ovat myymässä tuotteitaan suoraan meille kuluttajille. Tuotteet tilataan etukäteen, mutta maksetaan itse tapahtumassa. Tarjolla on ollut monenlaista lähiruokaa ja luomua. Parasta on se, kun useimmiten näkee itse tuottajan ja voi kysellä ja keskustella.

Lammastilan tuotteita oli saatavilla Kauklahden REKOssa ja ostin sieltä kunnon kimpaleen lampaanlihaa. Lampaan lapaa en ole koskaan laittanut, mutta se näytti tottumattomalle melkein samalta kuin lampaan viulu. Puhelu Äidille selvensi, että kyseessä on etujalka, kun viulu on takajalka.

Löysin reseptin Ruoka.fi-sivulta, mutta tuunailin sitä vähän. Ruoka oli uunissa yli kuusi tuntia ja se oli rauhalliseen viikonloppuun sopiva aikataulu. Lisäksi tarjoilin uunijuureksia ja paistoliemestä suurustettua kastiketta.



Tarpeet:


1,5 kg lampaan lapaa
1 muhkea yksikyntinen valkosipuli (tai puolikas, jos et niin pidä valkosipulista)
1,5 tl kuivattua timjamia
2 tl karkeaa suolaa
1 tl mustapippuria
1 rkl öljyä
2 rkl soijakastiketta

Vuokaan lisäksi:


1-2 yksikyntistä valkosipulia
1 sipuli
1 punasipuli
3 dl kanalientä
2 dl valkoviiniä


Teko-ohje:


Hienonna valkosipuli pienemmiksi paloiksi. Laita valkosipuli, timjami, suola ja mustapippuri mortteliin ja hierrä ainekset keskenään. Lisää öljy ja soijakastike.

Tee lihan pintaan muutamia poikittaisia viiltoja ja hiero mausteseosta viiltoihin ja lihan pintaan.
Laita sipulit, lampaan lapa sekä kanaliemi ja valkoviini uunivuokaan. Peitä uunivuoka löyhästi foliolla.

Kypsennä lammasta uunissa 140 asteessa noin kuusi tuntia. Poista folio ja nosta uunin lämpö 190 asteeseen. Valele lapaa paistoliemellä ja anna sen olla uunissa, kunnes pinta paahtuu kauniin ruskeaksi.

Anna lampaan lavan levätä hetki uunista oton jälkeen folion alla. Samalla voit valmistaa kastikkeen paistoliemestä. Suurustin liemen vehnäjauhoilla (sekoitin vehnäjauhoa pieneen vesitilkkaan ja lisäsin seoksen kuumaan paistoliemeen). Jos kaapissa olisi ollut kermaa, olisin lorauttanut myös sitä mukaan.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Naudanpaistia hitaasti sous vide

Soppasirkus-keittiö siirtyi tänä syksynä sous vide aikaan! Oikeastaan matka alkoi jo kesällä, kun Kuopion Gigantissa oli vakumointilaite tarjouksessa ja maaliin päästiin ostamalla syksyllä sirkulaattori.  Olemme kokeilleet nyt broileria, naudan ulkofilettä ja paistia. Jokainen kokeilu on ollut onnistunut, broilerin fileet olivat mureimpia ikinä! Seuraavaksi testaan kasviksia kalaa ja kananmunia, niistäkin pitäisi tulla erinomaisia.

Sous viden ideana on kypsentää raaka-aine hitaasti tyhjiöpakattuna matalassa lämpötilassa vesihauteessa. Sirkulaattorin tehtävänä on pyörittää vettä ja lämmittää se tarkasti toivottuun lämpötilaan. Menetelmällä esimerkiksi pihvistä saa juuri sen kypsyistä, kun haluaa. Haittapuolena on se, että matalalla lämpötilalla kypsentäminen vaatii paljon aikaa ja yhdessä vesihauteessa tulee luonnollisesti vain yhdellä lämpötilalla valmistettua ruokaa. Hyvää on se, että aikatauluhässäkkä helpottaa: Raaka-aine on laitettava veteen jopa monta tuntia ennen tarjoilua ja yli/alikypsymisen vaaraa ei ole, vaikka ruoka olisi puoli tuntia myöhässä. Raaka-aineista on tullut myös aina mureita ja meheviä. 

Vakumointilaitetta ei muuten välttämättä tarvitse. Ihan kelpo suoritus tulee käyttämällä sulkeutuvia pusseja (minigrip-tyylisiä) ja upottamalla raaka-aine pussissa veteen, jolloin ilma pakenee pussin sisältä pois. Varasimme paistin kypsymiseen 15 tuntia aikaa. Noin tuntia ennen h-hetkeä aloitimme lisukkeiden tekemisen. Lopulta paisti otettiin uunista pois, kun uunijuurekset olivat valmiit. Stockmannin Herkku on koonnut hyvän listan eri paistolämpötiloista ja -ajoista.




Tarpeet:


reilun kilon painoinen naudan paisti (käytin Agnus-pihvikarjan lihaa)
tuoreita timjamin versoja
pari nokaretta voita pussiin
suolaa 
mustapippuria myllystä

voita ja öljyä paistamiseen lopuksi

Teko-ohje:


Laita sous vide laite valmiiksi ja säädä toivomasi lämpötila. Haudutin paistin 55 asteessa, jolloin siitä tuli medium kypsää. 

Taputtele lihan pinta kuivaksi. Laita lihan pintaan kauttaaltaan suolaa ja pippuria. Lisää pussiin pari nokaretta voita ja muutamia timjamin oksia. Tyhjennä ilma pussista ja sulje pussi tiiviisti. Upota pussi veteen. Kypsennä 10-20 tuntia. 

Ota paisti pois vesihauteesta ja pussista. Lämmitä paistinpannu kuumaksi. Lisää pannulle voita ja öljyä ja paista paistiin kaunis ruskea pinta. Tarjoile. 




tiistai 18. lokakuuta 2016

Cajun kanapasta

Netistä löytämäni cajun kanapasta kilpailee ykkössijasta parhaasta pastareseptistäni sitruunakanapastan kanssa. Ohje on monimutkainen ja olen yrittänyt sitä oikoa useaan otteeseen. Tämän sapuskan kanssa pitää kuitenkin nähdä vaivaa, vaikka olenkin pistänyt muutamia mutkia suoraksi. Pioneer Womanin alkuperäinen resepti löytyy täältä. Minulle on ihan mahdotonta tehdä ruokaa sekuntikello kädessä, mutta tämä ruoka vaatii paljon ajoitusta. Se kuitenkin on kaiken vaivan arvoista ja esivalmisteluiden onnistuttua, ruoka valmistuu joutuisasti. Resepti kannattaa lukea alusta loppuun ennen kokkailun aloittamista!




Tarpeet:


450 g broilerin leikkeitä tai sisäfilettä
3 tl cajun maustetta
2 rkl öljyä (käytän avokadoöljyä)
pari nokaretta voita
1 vihreä paprika
1 punainen paprika
1 punasipuli
3 valkosipulinkynttä (me laitamme noin 3 yksikyntistä valkosipulia!)
4 tomaattia
2 dl vettä
1 kanafondikuutio (Chef du Fond)
2 dl valkoviiniä
2 dl kuohukermaa
Cayenne pippuria maun mukaan
Mustapippuria myllystä maun mukaan
Suolaa tarvittaessa
Persiljaa maun mukaan

500 g pastaa (Fettuccinea, mutta muukin käy)
vettä
suolaa

Teko-ohje:


Paloittele kana ja kasvikset valmiiksi. Hienonna persilja. Valmistaudu keittämään pasta pakkauksen ohjeen mukaisesti niin, että se on valmis kastikkeen valmistuttua (suolattu pastavesi kiehumaan hyvissä ajoin). Ota kaikista suurin paistinpannusi käyttöön ja tarvitset myös eri vaiheissa lautasia tai kulhoja. Cajun ruoka tehdään kovalla lämmöllä. 

Sirottele 1,5 tl cajunmaustetta kanapalojen sekaan. Kuumenna 1 ruokalusikka öljyä ja nokare voita. Ruskista kanapalat kahdelta puolelta (1 minuutti per puoli) kahdessa erässä kuumalla pannulla ja siirrä ne odottamaan lautaselle. 

Kuumenna paistinpannulla (ei huuhdella välissä) 1 rkl öljyä ja nokare voita. Lisää kuumalle pannulle paprikat, sipuli ja valkosipuli. Lisää 1,5 tl cajunmaustetta ja sekoita. Paista raaka-aineita minuutin ajan kovalla lämmöllä ja tarkoitus olisi saada ne tummumaan pinnalta. Lisää tomaattipalat ja kuumenna vielä puoli minuuttia. Siirrä kaikki vihannekset kulhoon odottamaan seuraavaa vaihetta. (Tarkasta, että pastavesi kiehuu tai on ainakin lähellä sitä. Kohta on aika laittaa pasta kiehumaan).

Lisää kuumalle pannulle (jota ei vieläkään huuhdella) kanaliemi ja valkoviini. Keitä kolmesta viiteen minuuttia ja yritä saada paistinpannun pohjalta kaikki maut sekoittumaan nesteeseen. Vähennä hellan lämpöä keskitasolle ja lisää kerma. Sekoita kastiketta jatkuvasti ja keitä muutama minuutti, kunnes kastike alkaa paksuuntua. Maista ja lisää mustapippuria, cayennepippuria ja tarvittaessa suolaa. Maustamisessa kannattaa olla rohkea, sillä kastikkeen kuuluu olla mausteinen. 

Kun kastike on valmis, lisää siihen kana ja kasvikset sekä kaikki neste, joka niistä on valunut astioihin. Kuumenna seos. Lisää halutessasi valutettu pasta kastikkeen joukkoon tai tarjoa se erillisenä.

Ripottele pinnalle persiljaa ja tarjoile.